vuorottelu

Noun

Toiminta, jossa ihmiset tai asiat vaihtavat paikkaa tai tehtäviä vuorotellen. Noun
Lapsia oli vuorottelussa vuoropäivisin.
Vuorojärjestys tai -vaihtelu. Noun
Työn vuorottelu mahdollistaa lepotauot.

synonyms: vaihtelu, kierto, vuoro

käännökset

🇧🇬 Bulgaria → редуване päivittäinen käyttö, yleiskieli

🇺🇸 Englanti → alternation yleiskieli, muodollinen

🇳🇱 Hollanti → afwisseling arkipäiväinen, yleiskäyttöinen

🇵🇹 Portugali → alternância virkailu- ja työelämä, muodollinen

🇷🇴 Romania → alternanță arkikieli, yleiskieli

🇩🇰 Tanska → afløserordning työhön liittyvä, muodollinen

🇪🇪 Viro → vaheldumine yleiskielinen, neutraali