ehto

Noun
  1. Jokin vaatimus tai edellytys, joka on täytettävä sopimuksen tai päätöksen voimassaolon ehtona. Noun
    Sopimuksen ehto on, että maksu suoritetaan kuukauden loppuun mennessä.
synonyms: vaatimus, edellytys, kriteeri

käännökset

🇸🇦 Arabia → شرط yleinen, muodollinen
🇧🇬 Bulgaria → условие contextLegal
🇺🇸 Englanti → condition yleiskielinen, sopimuksiin ja sääntöihin liittyvä
🇪🇸 Espanja → condición virallinen, sopimuksiin liittyvä
🇳🇱 Hollanti → voorwaarde yleiskielinen, ehtona tai edellytyksenä käytetty
🇮🇹 Italia → condizione yleinen, arkikielinen
🇯🇵 Japani → 条件 (じょうけん) yleinen, muodollinen, sopimuksiin ja sääntöihin liittyvä
🇬🇷 Kreikka → όρος formaalinen, sopimuksiin ja ehtoihin liittyvä
🇳🇴 Norja → betingelse virallinen, sopimuksiin liittyvä
🇵🇹 Portugali → condição yleiskielinen, ehtojen määrittely
🇵🇱 Puola → warunek yleiskieli, sopimukset, ehtolauseet
🇫🇷 Ranska → condition yleiskieli, sopimuksiin ja sääntöihin liittyvä käyttö
🇸🇪 Ruotsi → villkor yleiskielinen, sopimuksiin ja sääntöihin liittyvä
🇩🇪 Saksa → Bedingung contextFormal
🇩🇰 Tanska → betingelse virallinen, juridinen tai sopimuksellinen käyttö
🇹🇷 Turkki → kohta yleiskielinen, ehtona tai vaatimuksena käytetty
🇭🇺 Unkari → feltétel virallinen, yleiskieli, sopimuksiin liittyvä
🇪🇪 Viro → tingimus virallinen, sopimuksiin ja sääntöihin liittyvä